Tietopankki

Vastuullisuusohjelma on eräänlainen vastuullisuusstrategia tai -suunnitelma, jossa mm. määritellään yrityksen toimintaperiaatteet erilaisilla toiminnan osa-alueilla sekä vastuullisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.

Vastuullisuusohjelmaa ei ole pakko laatia, mutta ilman sitä vastuullisuusvaatimusten perässä pysyminen voi olla vaikeaa. Vastuullisuusvaatimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä niin lainsäädännön kuin sidosryhmien kautta tulevia vaatimuksia. Jotta vastuullisuusvaatimukset voisi täyttää ja liikesuhteet säilyä, pitää vastuullisuuteen kiinnittää erityistä huomiota ja käytännössä tämä tarkoittaa usein vastuullisuusohjelman tekemistä.

ShowYourSustainability™-palvelu on työkalu vastuullisuusohjelman ja -raportin luomiseen.

Vastuullisuusraportissa kerrotaan vastuullisuuden tilanteesta yrityksessä. Raportin tulee sisältää vastuullisuudessa onnistumisien lisäksi myös vastuullisuuden kehityskohteita. Jos kyseessä on suuri yritys tai listattu pk-yritys, vastuullisuusraportin sisältö on määritelty lainsäädännön kautta (CSRD-direktiivi).

Vastuullisuusohjelma on vastuullisuustyötä ohjaava strategia/suunnitelma, jossa mm. määritellään yrityksen toimintaperiaatteet erilaisilla toiminnan osa-alueilla sekä vastuullisuuden tavoitteet ja toimenpiteet. Vastuullisuusohjelma sisältää paljon samoja asioita kuin mitä vastuullisuusraportissa pitää raportoida.

ShowYourSustainability™-palvelussa luodaan vastuullisuusohjelma, jonka pohjalta muodostuu automaattisesti vastuullisuusraportti.

Vastuullisuusohjelmassa pyritään tunnistamaan yritykselle olennaisia vastuullisuusaiheita ja kehittämään niitä. Jotta olennaisista vastuullisuusaiheista ja -vaikutuksista saataisiin kattava kuva, kannattaa sidosryhmät ottaa mukaan vastuullisuusohjelman suunnitteluun. Kun olennaisimmat aiheet ja vaikutukset on tunnistettu, muodostetaan niiden pohjalta tavoitteita. Tavoitteiden tulisi olla mitattavia ja niiden seuranta kannattaa suunnitella mahdollisimman vaivattomaksi.

ShowYourSustainability™-palvelussa sidosryhmät osallistetaan olennaisuusarviointiin kyselytyökalun avulla. Palvelun vastuullisuusohjelmassa on omat osionsa tavoitteille ja niiden mittaamiselle.

Vastuullisuusohjelma on jatkuva prosessi, joka huomioi mennyttä aikaa, nykyhetkeä sekä tulevaisuutta. Vastuullisuus ei siis tule koskaan valmiiksi. Vastuullisuusraportin voi hyvin laatia ja julkaista olemassa olevin tiedoin ja huomioida tulevaisuudensuunnitelmat esimerkiksi asetetuissa tavoitteissa.

Vastuullisuusraportilla, kestävyysraportilla ja ESG-raportilla tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa, eli raporttia, jossa kerrotaan yrityksen toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi ja hallinnollisista velvoitteista huolehtimiseksi. Näistä osa-alueista puhutaan yleisesti lyhenteellä ESG (environment, social, governance).

Jos haluat lukea aiheesta tarkemmin, voit lukea vastuullisuusasiantuntijoidemme blogikirjoituksen aiheesta.

Toimittajaselvitys on eräänlainen vastuullisuusselvitys, jonka yritys voi lähettää kaikille toimittajilleen selvittääkseen toimittajiensa vastuullisuuden tilannetta. Jokainen yritys laatii toimittajaselvitykset oman vastuullisuusohjelmansa ja -raporttinsa tavoitteiden mukaisesti. Kysymykset jakautuvat yleensä kolmeen eri osa-alueeseen: ympäristövastuullisuus, sosiaalinen vastuullisuus ja hallinnollinen vastuullisuus tai hyvä hallintotapa. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa se, millaisia vastuullisuusvaatimuksia selvityksen laatineeseen yritykseen kohdistuu ja onko yritys raportointivelvollinen.

Toimittaja-/arvoketjuselvitysten sisällöstä ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka voisi vaatia vastuullisuusraportin liittämistä toimittajaselvitykseen. Selvityksen laatinut yritys voi kuitenkin halutessaan vaatia vastuullisuusraporttia, ja jos sellaista ei toimita, voi se aiheuttaa mahdollisen liikesuhteen päättymisen.

Vastuullisuusraportti ei välttämättä riitä vastaukseksi kaikkiin toimittajaselvityksiin. Selvityksen laatinut yritys on usein lähettänyt selvityksen sadoille toimittajille, jolloin vastaukset selvitykseen halutaan usein määrämuotoisina.

Vastuullisuusraportti kuitenkin helpottaa huomattavasti toimittajaselvitykseen vastaamista, sillä kaikki vastuullisuustieto on raportilla koottuna.

Toimittajaselvitykseen vastaamisesta ei ole lainsäädäntöä eli siihen vastaaminen on vapaaehtoista. Vastaamatta jättäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa mahdollisen liikesuhteen päättymisen.

Usein liiketoiminnasta aiheutuu vastuullisuuden näkökulmasta sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. ESRS-standardit edellyttävät raportoimaan myös ”ei-niin-edullisista” näkökulmista. Yrityksen tulisi sisällyttää avoimesti raporttiin myös sellaiset toimet ja tekijät, joilla on tai voi olla negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin tai yhteiskuntaan. Vastapainoksi vastuullisuusraportissa kerrotaan tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla pyritään pienentämään negatiivisia vaikutuksia.

Viher- ja vastuullisuuspesulla tarkoitetaan viestintää, jolla johdetaan lukijaa harhaan. Viher- ja vastuullisuuspesussa kohdennetaan huomio vain positiivisiin asioihin, vaikka niillä ei olisi suurta merkitystä kokonaiskuvassa ja peitellään tai jätetään kokonaan huomioimatta oman toiminnan isot negatiiviset vaikutukset. Viherpesulla tarkoitetaan ympäristöön liittyvää harhaanjohtavaa viestintää, kun taas vastuullisuuspesu kattaa kaikki vastuullisuuden osa-alueet eli ympäristövastuullisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja hallinnollisen vastuullisuuden.

Taksonomia on Euroopan unionin lainsäädännön luokittelujärjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata sijoittajia kohdentamaan sijoituksensa ympäristöä huomioivampiin sijoituskohteisiin.

Taksonomian piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 toimialaa, joiden eri liiketoiminnan osa-alueita taksonomia koskettaa.

Esimerkkejä toimitaloista ja niiden osa-alueista: Metsätalous, sähköntuotanto, jätehuolto, tavaraliikennepalvelut, uusien rakennusten rakentaminen, kulttuuri- ja viihdetoiminta, majoituspalvelut.

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) ovat raportointistandardeja, joiden mukaan CSRD:n alaisten yritysten tulee raportoida.

CSRD ja ESRS koskettavat aluksi suuryrityksiä ja vuosi vuodelta pienempiä yrityksiä seuraavasti:

• yritysten, joissa on yli 500 työntekijää ja joiden on pitänyt raportoida NFRD:n mukaisesti, tulee julkaista raportti vuonna 2025 vuoden 2024 tiedoista
• yritysten, joissa täyttyy vähintään kaksi seuraavista: keskimääräinen työntekijämäärä väh. 250, nettoliikevaihto 40milj, taseen loppusumma 20milj., tulee julkaista raportti vuonna 2026 vuoden 2025 tiedoista
• listattujen pk-yritysten tulee julkaista raportti vuonna 2027 vuoden 2026 tiedoista
• EU:n ulkopuolisten yritysten, joiden liikevaihto EU:ssa on väh. 150milj., tulee julkaista raportti vuonna 2029 vuoden 2028 tiedoista

Euroopan unionin lainsäädäntö velvoittaa suuryrityksiä ja listattuja pk-yrityksiä noudattamaan CSRD-direktiiviä sekä raportoimaan kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta ESRS-standardien mukaisesti. Tämä lainsäädäntö edellyttää selvittämään myös liiketoiminnan sidosryhmien vastuullisuuden, minkä seurauksena yritykset joutuvat selvittämään omien sidosryhmiensä – myös pk-yritysten – vastuullisuutta osana omaa vastuullisuusraportointiaan. Tällä tavoin vastuullisuusvaatimukset valuvat myös sellaisille yrityksille, joita lainsäädäntö ei suoraan koske.