Vastuullisuusraportti ja kestävyysraportti – mitä eroa?

Paljastetaan heti alkuun: molemmilla termeillä tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa, eli raporttia, jossa kerrotaan yrityksen toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi ja hallinnollisista velvoitteista huolehtimiseksi. Näistä osa-alueista puhutaan usein lyhenteellä ESG (environment, social, governance).

Mitä nämä termit oikeastaan tarkoittavat?

Tehdään lyhyt katsaus historiaan ja akatemiaan.

Yritysvastuun juurien voidaan ajatella johtavan toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Silloin useita yhteiskunnallisia aiheita, kuten naisten asemaa ja työntekijöiden oikeuksia, alettiin nostaa esiin. Myös useat ympäristö- ja yhteiskunnalliset liikkeet aloittivat toimintansa. Kuluttajat alkoivat kohdistaa vaatimuksia myös suoraan yrityksiin. Termi ’corporate social responsibility (CSR)’, yrityksen yhteiskuntavastuullisuus, alkoikin esiintyä akateemisessa tutkimuksessa 1950-luvulla ja yleistyi 1960-luvulle tultaessa. Aluksi vastuullisuudella (engl. responsibility) on siis viitattu erityisesti yhteiskunnallisiin asioihin.

Termi ’kestävyys’ (engl. sustainability) puolestaan on johdettu termistä ’kestävä kehitys’ (engl. sustainable development). Kestävällä kehityksellä viitataan sellaiseen toimintaan, joka tähtää elämän kestävyyteen; siihen, että me tällä hetkellä maapallolla toimivat ihmiset emme toimisi tulevien sukupolvien elämän edellytysten kustannuksella. Kestävän kehityksen tarkoituksena on siis säilyttää ja edistää niin ympäristöllisiä, sosiaalisia kuin taloudellisia näkökulmia. Hyvä esimerkki kestävästä kehityksestä on YK:n Agenda 2030, jossa on nimetty 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kestävän kehityksen juuret ovat YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuodelta 2002. Kokouksessa määriteltiin, että kestävä kehitys perustuu ympäristö-, sosiaaliseen ja taloudelliseen ”pilariin”. Nykyään sanan ’taloudellinen’ sijasta tosin käytetään usein sanaa ’hallinnollinen’, erityisesti yrityksistä puhuttaessa.

Vastuullisuus juontaa siis juurensa erityisesti yritysten pyrkimyksiin toimia hyvin, ja kestävyys on ikään kuin yhteiskunnallinen tai poliittinen versio tästä. Molemmat tarkoittavat kuitenkin käytännössä samaa asiaa. Nykykehitys osoittaa, että yritykset toimivat yhä enenevissä määrin ”yhteiskunnallisella kentällä” ja ovat merkittäviä ja vaikuttavia vastuullisuus-/kestävyysasioiden edistäjiä. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi nykyään myös yritysmaailmassa on päädytty käyttämään myös kestävyys-termiä.

Kumpaa termiä kannattaisi käyttää?

Termien käytön tulevaisuus vaikuttaa varsin selkeältä. EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on suomennettu yritysten kestävyysraportointidirektiiviksi. Myös European

Sustainability Reporting Standards (ESRS) on suomennettu kestävyysraportointistandardeiksi, eikä termiä ’vastuullisuus’ ole juurikaan standardeissa käytetty. On siis melko varmaa, että etenkin CSRD-raportointivelvolliset yritykset tulevat suosimaan raporteissaan kestävyysraportti-nimeä. Odotettavissa on, että nimen käyttö valuu niillekin, joita raportointivelvoitteet eivät varsinaisesti koske.
Jos siis haluat olla aallonharjalla ja edistyksen etunenässä, anna raportillesi nimeksi ’kestävyysraportti’. Nimen ’vastuullisuusraportti’ käytössä ei kuitenkaan ole mitään väärää – voisi jopa sanoa, että se on nimenä helpommin ymmärrettävä kuin ’kestävyysraportti’. Siitä ei ole kuitenkaan kovin kauan, kun kestävyys tarkoitti vain esimerkiksi hyvää juoksukuntoa tai raudanlujaa materiaalia.
Lähteet

1. Carroll, A. B. (2015). Corporate social responsibility: The centerpiece of competing and complementary frameworks. Organizational Dynamics, 44, 87–96. https://doi.org/10.1016/j.orgdyn.2015.02.002
2. United Nations. (2002). Report of the World Summit on Sustainable Development, Johannesburg, South Africa, 26 August – 4 September 2002. United Nations. https://digitallibrary.un.org/record/478154#record-files-collapse-header