Vastuullisuustietoa käyttöösi

Vastuullisuusraportti on yrityksen tai organisaation julkaisema raportti, jossa kerrotaan sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan sekä siitä, miten vastuullisuutta johdetaan.

Käytännössä siinä kuvataan yleensä kolme aluetta:

• (E) Ympäristö: esimerkiksi päästöt, energia, materiaalit, jätteet, veden käyttö
• (S) Sosiaalinen vastuu: esimerkiksi työntekijät, työolosuhteet, turvallisuus, ihmisoikeudet, toimitusketju
• (G) Hallinto: esimerkiksi eettiset toimintatavat, valvonta, riskienhallinta, korruption torjunta

Vastuullisuusraportin tarkoitus on kerto sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille, viranomaisille ja yhteistyökumppaneille ESG-teemoihin liittyviä tietoja, toimintaperiaatteita sekä asetettuja tavoitteita.

Se ei siis ole vain markkinointiteksti, vaan parhaimmillaan johdonmukainen ja mitattava kuvaus siitä, miten vastuullisuus näkyy toiminnassa.

Lue lisää vastuullisuusraportoinnista

VSME-raportilla tarkoitetaan yleensä VSME-standardin mukaista vastuullisuusraporttia. VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on vapaaehtoinen kestävyysraportointimalli erityisesti listaamattomille pk-yrityksille. Sen on laatinut EFRAG Euroopan komission toimeksiannosta, ja Euroopan komissio hyväksyi sen käyttöä koskevan suosituksen 30.7.2025.

Standardi on tehty helpottamaan pk-yritysten vastuullisuusraportointia ja vähentämään hajanaisia vastuullisuustietopyyntöjä esimerkiksi asiakkailta, rahoittajilta ja muilta liikekumppaneilta

VSME-standardia kannattaa käyttää silloin, kun yritys haluaa raportoida vastuullisuudestaan vapaaehtoisesti tai vastata asiakkaiden, pankkien, sijoittajien tai muiden kumppaneiden vastuullisuustietopyyntöihin johdonmukaisella tavalla. Se on tarkoitettu kevyemmäksi vaihtoehdoksi yrityksille, joille CSRD:n mukainen kestävyysraportointi ei ole pakollista.

Vastuullisuusraportoinnilla, kestävyysraportoinnilla ja ESG-raportoinnilla saatetaan tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa, eli raporttia, jossa kerrotaan yrityksen toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi ja hallinnollisista velvoitteista huolehtimiseksi. Näistä osa-alueista puhutaan yleisesti lyhenteellä ESG (environment, social, governance).

Kestävyysraportti

CSRD-direktiivin mukaisella kestävyysraportilla tai kestävyysselvityksellä tarkoitetaan toimintakertomuksessa ESRS-kestävyysraportointistandardien mukaisesti annettuja tietoja, jotka ovat kestävyysraportintarkastajan varmentamia.

Selvyyden vuoksi Suomen Tilintarkastajat suosittavat, että vapaaehtoisesti laadituista raporteista käytetään nimitystä vastuullisuusraportti.

Lue lisää vastuullisuusraportoinnista

Vastuullisuusohjelma on yrityksen suunnitelma siitä, miten vastuullisuutta johdetaan ja kehitetään käytännössä. Siinä määritellään yleensä yrityksen toimintaperiaatteet, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut eri vastuullisuuden osa-alueilla.

Vastuullisuusraportissa puolestaan kerrotaan, missä vastuullisuustyössä mennään, mitä on tehty ja mitä tuloksia on saavutettu.

Vastuullisuusraportti voi olla vapaamuotoinen tai perustua esimerkiksi VSME-standardiin (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) tai ESRS-standardeihin (European Sustainability Reporting Standards). Suuryrityksillä raportin sisältö voi määräytyä lainsäädännön perusteella CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisesti.

ShowYourSustainability™-ohjelmistossa voi sekä luoda vastuullisuusohjelman että laatia vastuullisuusraportin.

Lue lisää vastuullisuusraportoinnista

Lue lisää vastuullisuusohjelmasta

Vastuullisuusohjelma on yrityksen suunnitelma siitä, miten vastuullisuutta johdetaan, kehitetään ja viedään käytäntöön osana liiketoimintaa. Siinä määritellään yleensä yrityksen vastuullisuuden painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut.

Vastuullisuusohjelma voi kattaa ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon teemat eli ESG-asiat (Environmental, Social, Governance). Käytännössä se voi sisältää esimerkiksi ilmasto- ja ympäristötavoitteita, henkilöstöön ja työoloihin liittyviä tavoitteita sekä eettisiin toimintatapoihin, riskienhallintaan ja johtamiseen liittyviä periaatteita.

Vastuullisuusohjelman tarkoitus on tehdä vastuullisuustyöstä suunnitelmallista ja tavoitteellista. Se auttaa yritystä viemään vastuullisuuden osaksi arjen toimintaa, päätöksentekoa ja liiketoiminnan kehittämistä.

Lue lisää vastuullisuusohjelmasta

Vastuullisuusohjelmaa ei ole pakko laatia, mutta ilman sitä vastuullisuusvaatimusten perässä pysyminen voi olla vaikeaa. Vastuullisuusvaatimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä niin lainsäädännön kuin sidosryhmien kautta tulevia vaatimuksia. Jotta vastuullisuusvaatimukset voisi täyttää ja liikesuhteet säilyä, pitää vastuullisuuteen kiinnittää erityistä huomiota ja käytännössä tämä tarkoittaa usein vastuullisuusohjelman tekemistä.

ShowYourSustainability™-ohjelmisto on työkalu vastuullisuusohjelman ja vastuullisuusraportin luomiseen.

Lue lisää vastuullisuusraportoinnista

Lue lisää vastuullisuusohjelmasta

Vastuullisuusohjelmaa ei yleensä ole pakko laatia. Käytännössä se on kuitenkin usein tarpeellinen, jotta yritys pystyy hallitsemaan lainsäädännöstä, asiakkaiden vaatimuksista ja muilta sidosryhmiltä tulevia vastuullisuusvaatimuksia. Vastuullisuusohjelma auttaa tekemään vastuullisuustyöstä suunnitelmallista, tavoitteellista ja osaksi liiketoiminnan johtamista.

ShowYourSustainability™-ohjelmistossa sidosryhmät osallistetaan kyselytyökalun avulla. Palvelun vastuullisuusohjelmassa on omat osionsa tavoitteille ja niiden mittaamiselle.

Lue lisää vastuullisuusohjelmasta

Vastuullisuusraportin voi laatia, vaikka vastuullisuusohjelma olisi vielä kesken. Raportointi voidaan aloittaa olemassa olevilla tiedoilla, ja raportissa voidaan kuvata myös keskeneräiset kehityskohteet sekä tulevat tavoitteet ja toimenpiteet. Vastuullisuustyö on jatkuva prosessi, joten raportoinnin ei tarvitse odottaa sitä, että kaikki on valmista.

Lue lisää vastuullisuusraportoinnista

Lue lisää vastuullisuusohjelmasta

Toimittajaselvitys on toimittajille lähetettävä kysely, jolla yritys arvioi toimittajiensa vastuullisuuteen liittyviä käytäntöjä ja riskejä. Siinä kysytään yleensä ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintoon liittyviä asioita, kuten ympäristövaikutuksista, työoloista, eettisistä toimintatavoista ja vastuullisuuden johtamisesta. Kysymysten sisältö riippuu yrityksen omista vaatimuksista, tavoitteista ja raportointitarpeista.

Ei välttämättä. Toimittaja- tai arvoketjuselvityksen lähettäjä määrittää yleensä itse, mitä tietoja, dokumentteja tai muuta selvitystä vastauksen liitteeksi tai tueksi vaaditaan.

Asiassa on hyvä erottaa kaksi eri lähtökohtaa. Ensimmäinen liittyy asiakkaan kestävyysraportointiin ja erityisesti arvoketjusta kerättäviin tietoihin. Tällöin VSME-standardin mukaisten tietojen on tarkoitus lähtökohtaisesti riittää vastaamaan CSRD-taustaisiin tietopyyntöihin, koska standardi on laadittu helpottamaan pk-yritysten vastaamista tällaisiin arvoketjun tietotarpeisiin.

Toinen lähtökohta liittyy asiakkaan omiin toimittajakriteereihin, sopimusehtoihin tai hankintaprosessiin. Tällöin selvityksen pyytäjä voi määrittää itse, mitä näyttöä vastuullisuudesta edellytetään. Se voi olla esimerkiksi kyselyvastaukset, erillinen selvitys, sertifikaatit, toimintaperiaatteet tai myös kestävyysraportti.

Ei yleensä yksin riitä. Toimittajaselvityksen pyytäjä haluaa tiedot usein määrämuotoisina, jotta vastauksia voidaan vertailla. Vastuullisuusraportti kuitenkin helpottaa vastaamista, koska tarvittavat tiedot on usein koottu siihen valmiiksi, ja raporttia voi usein käyttää vastausten tukena tai liitteenä.

Toimittajaselvitykseen vastaamisesta ei ole lainsäädäntöä eli siihen vastaaminen on vapaaehtoista. Vastaamatta jättäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa mahdollisen liikesuhteen päättymisen.

Läpinäkyvyys ja avoimuus tarkoittavat vastuullisuuden yhteydessä sitä, että yritys kertoo toiminnastaan, vaikutuksistaan, tavoitteistaan ja haasteistaan rehellisesti ja selkeästi. Tämä tarkoittaa, että esiin tuodaan myös toiminnan negatiiviset vaikutukset ja se, miten niitä pyritään vähentämään.

Viherpesu ja vastuullisuuspesu tarkoittavat harhaanjohtavaa viestintää vastuullisuudesta. Niissä korostetaan toiminnan myönteisiä puolia, vaikka ne eivät olisi kokonaisuuden kannalta olennaisia, ja samalla jätetään kertomatta tai vähätellään toiminnan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Viherpesu liittyy erityisesti ympäristöväittämiin, kun taas vastuullisuuspesu on laajempi käsite, joka voi koskea ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintoa.

Taksonomia-asetus tarkoittaa EU:n taksonomia-asetusta (EU) 2020/852. Se on EU:n luokittelujärjestelmä, jonka avulla määritellään, milloin taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää. Taksonomia koskee erityisesti niitä yrityksiä ja rahoitusmarkkinatoimijoita, joilla on velvollisuus raportoida taksonomian mukaisia tietoja osana EU:n kestävän rahoituksen ja kestävyysraportoinnin sääntelyä.

CSRD on EU:n kestävyysraportointidirektiivi ((EU) 2022/2464) ja ESRS ovat sitä täydentävät raportointistandardit ((EU) 2023/2772). CSRD määrittää, keiden yritysten on raportoitava, ja ESRS määrittää, mitä niiden on raportoitava. Sääntely koskee vain tiettyjä yrityksiä, ja soveltamisalaan on viime aikoina ehdotettu muutoksia EU-tasolla.