Olennaisuusarvioinnin voi tehdä maltillisilla resursseilla

Vastuullisuutta edistävä lainsäädäntö lisääntyy kiihtyvällä tahdilla. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) astui voimaan alkuvuodesta 2023, ja tänä kesänä sitä ovat seuranneet ns. yritysvastuudirektiivi CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) ja uudistettu ekosuunnitteluasetus ESPR (Ecodesign for Sustainable Products Regulation). Lukuisissa yrityksissä pohditaankin nyt, milloin vastuullisuustyön ja -raportoinnin aloittamiselle olisi aikaa ja resursseja.

Vastuullisuustyön ja kestävyysraportoinnin prosessi alkaa olennaisten vastuullisuusteemojen tunnistamisella ja niihin liittyvien vaikutusten sekä taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arvioimisella eli toisin sanoen olennaisuusarvioinnilla, jonka rooli kestävyysraportoinnissa on kuvattu kestävyysraportoinnin ESRS-standardeissa. Fiksusti toteutetusta olennaisuusarvioinnista tai -analyysistä saadaan myös rutkasti liiketoiminnallista hyötyä, kun tutkitaan uudesta näkökulmasta, mitä yhteistyökumppanit ja asiakkaat yritykseltä odottavat.

Resurssit – onko niitä?

Ihanteellisessa tapauksessa olennaisuusanalyysi toteutetaan pitkän kaavan kautta, jolloin prosessiin osallistuu suoraan tai välillisesti koko organisaatio aina johtoryhmästä toimihenkilöihin. Erittäin tärkeässä osassa on sidosryhmien kuuleminen, joiden kanssa käytävään vuoropuheluun voidaan parhaimmillaan käyttää runsaasti aikaa ja toteuttaa useampi kierros huolellisia haastatteluja.

Realismia on kuitenkin usein se, ettei tällaisen olennaisuusarvioinnin toteuttamiseen ole resursseja. Tilanne on usein tämä etenkin pk-yrityksissä, jotka eivät ole kestävyysraportointidirektiivin piirissä, mutta joilta isommat yhteistyökumppanit pyytävät tietoja omia vastuullisuusraporttejaan varten. Erityisen haastava tilanne on niille yrityksille, joissa lisäresurssien saaminen on vaikeaa, mutta laki velvoittaa olennaisuusanalyysin sisältävän kestävyysraportin julkaisua lähivuosina.

ESRS-standardit toteuttanut EFRAG julkaisi vastikään ESRS-standardien täytäntöönpanoa koskevia ohjeita. Mukana on myös useita usein kysyttyjä kysymyksiä esimerkiksi olennaisuusarvioinnin laajuudesta ja sidosryhmien osallistamisesta. Nämä Implementation Guidance -ohjedokumentit eivät ole virallinen osa CSRD-direktiiviä tai ESRS-standardeja, mutta käytännön raporttiesimerkkien vielä puuttuessa niistä saadaan kenties asiantuntevinta saatavilla olevaa tietoa.

Tässä huojentavat uutiset: Ohjeissa todetaan, että olennaisuusarvioinnille ei ole annettavissa yhtä, kaikille sopivaa mallia, vaan olennaisuusarvioinnin tekemisessä korostuvat yrityksen oma arviointikyky ja yrityskohtaiset tilanteet, jotka muodostuvat esimerkiksi toimintatavoista, prosesseista, sidosryhmien odotuksista ja toimintaympäristöstä. Olennaisuusarviointia ei siis käytännössä voi tehdä väärin, sillä sen toteuttamisen prosessi määritetään itse. Kaikkein tärkeintä on kuvata olennaisuusarviointiprosessin toteutustapa läpinäkyvästi eli ilmaista selkeästi, kuinka syvällisesti se on toteutettu, mitä keinoja on käytetty ja miksi olennaisuusarviointi toteutettiin juuri tällä tasolla. Lisäksi on tärkeää huolehtia lähdeaineiston arkistoinnista mahdollista varmennusta varten.

Markkinoiden sanelemaa, vakiintunutta olennaisuusarvioinnin toteutustapaa ja tasoa ei ole vielä muodostunut. Ensimmäiset ESRS-standardien mukaiset ja varmennetut kestävyysraportit julkaistaan vuoden 2025 aikana, kun yli 500 henkilöä työllistävät yritykset julkistavat kestävyysraporttinsa edeltävältä tilikaudelta. Tulevina vuosina selviää, millainen yleinen käsitys olennaisuusarvioinnista muodostuu ja mikä tulee olemaan yleisesti odotettu olennaisuusarvioinnin taso erilaisilla organisaatioilla.

Vastuullisuusraportoinnin voi aloittaa vaikka heti

Vastuullisuustyö ja -raportointi on joka tapauksessa jatkuva prosessi, joka on syytä aloittaa mahdollisimman pian edes jostain, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana. Hieman kevyemminkin toteutettu olennaisuusarviointi antaa kyllä hyvän pohjan vastuullisuustyön edistämiselle ja mahdollistaa ensimmäisen vastuullisuusraportin muodostamisen.

Omassa työssäni vastuullisuusasiantuntijana rohkaisen yrityksiä ottamaan ensiaskeleet vastuullisuusraportoinnin kanssa, vaikka kaikki ei olisikaan täydellisen selvää ja vaikka kaikkia toimenpiteitä ei olisi saatu toteutettua halutussa laajuudessa. Vastuullisuusraportista kun voi hyötyä vain, jos se on ylipäätään olemassa.

Älä siis turhaan odota vastuullisuusraportoinnin ja olennaisuusarvioinnin kanssa. On parempi aloittaa työ vaikka heti maltillisella tasolla kuin odottaa, josko aikaa ja resursseja ilmestyisi jostain sitten joskus myöhemmin.

Vastuullisuusraportoinnin ShowYourSustainability™-palvelussa on sisäänrakennettuna käyttäjää ohjaava vaikutusten arvioimisen malli ja sidosryhmäselvitysominaisuus. Palvelu ohjaa täyttämään tarvittavat olennaisuusarvioinnista annettavat tiedot. Olennaisuusarviointiin liittyvää ajatustyötä ei voi ulkoistaa järjestelmän tehtäväksi, mutta kirjaamista ja raportointia voimme huomattavasti helpottaa.